Aurinkoista päivää ihanat lukijat.
Maaliskuun viimeiset viikot
vuoden 2017 kalenterin sivulla ovat odotuksilla ja ilolla täyttyvää
hetkien sarjaa.
Omassa tapuksessani uutena
"linjurina", eli Keski-Pohjanmaan Kansanopiston
tanssitaiteen linjan vastaavana opettajana, sisällä värisee ja
päässä vilisee. Mikä mieletön uusi tehtävä, luovuuden
samovaari, pedagoginen materia - tämä kaikki mitä edessäni
onkaan!
Kokkolasta
(tanssi)maailmalle lähteneenä (muuten tiesithän, että Kälviä on
ollut jo tovin osa Kokkolaa?), ja nyt takaisin kirjaimellisesti
metsän keskelle tulleena innostun ajatuksesta kasvaa tämän rakkaan
maakunnan pienen tanssillisen kyntöauran juhtana. Saan
mahdollisuuden kutsua alueelle upeita tanssin tekijöitä jakamaan
taiteellis-pedagogista työtään kansanopiston opiskelijoille, jotka
investoivat koko lukuvuoden tutkimiselle kehollisen taiteen
merkeissä. Kansanopiston tanssilinja seisoo hienolla pohjalla, ja
siitä on kiittäminen tietenkin perustajaa Pirjo Viitasta, sekä
edellisiä linjureita! Kiitos Elina Hauta-aho, joka ohjeistat ja
autat tässä muutoksessa.
Seuraavat kysymykset
saattavat vallata mielesi potentiaalisena opiskelijana: Mitä tanssin
opiskelu kokopäiväisesti oikein on? Mihin se voi johtaa? Mitä
minun tarvitsee tietää tai osata voidakseni olla tanssinopiskelija?
Mikä on tanssin kenttä? Voiko tanssi todella olla ammatti, ja jos tulen
vaikkapa kaukaisesta maakunnasta, mitä se voisi merkitä omassa erityisessä yhteisössäni?
Kansanopistolle päätyvät
opettajat puolestaan miettivät varmasti seuraavaa: Mikä on
kansanopiston kokopäiväisen tanssilinjan paikka Suomen
opiskelukentässä? Mitä kaikkea se oikeastaan voisi olla? Mitä
jaan oppilaille, jotka ovat mahdollisella sillalla rakkaan
tanssiharrastuksen ja lopulta ehkä ammattiin opiskelun välillä?
Mitä jaan niille, jotka eivät ole vielä edes tienneet tanssivansa?
Kaikkiin näihin kysymyksiin
saa olla yksi huojentava vastaus, ja se on "en tiedä".
Minulle taiteen tekemisen
yksi lähtökohdista on aina "en tiedä", sekä siitä heijastuva uteliaisuus. Kaiken tutkimisen
aloitushan on "en tiedä", vaikkakin jotain hajua saattaisi ilmoilla ollakin.
Niin kuin tämä kevään tuoma odotus, vielä tuntematonta kohti meneminen kutkuttaa ja jännittää.
Pääasia tanssin opiskelussa ja sen opettamisessa on, että paikka
jonka nimi on "en tiedä" ei ole pelottava. Pyrin
varmistamaan linjurina, että tunnet olevasti turvassa niin
opiskelijana kuin opettajana tutkimismatkallasi täällä Kälviällä.
Siihen löytyy lukuisia taiteellis-pedagogisia työvälineitä,
jotka ovat käytettävissämme yhteisesti.
Tulethan tänne!
Odotan innolla.
Lisää blogitekstiä ja
tanssilinjan uutisia tulossa pian - myös vastauksia näiden kaikkien
ihanien kysymysten sekaan!
Terveisin Eleni,
1st day @workspace Kannus ;)
Kannuksen monitoimitalo thank you! |