Linjurina työtilassa, first day here.

Aurinkoista päivää ihanat lukijat.

Maaliskuun viimeiset viikot vuoden 2017 kalenterin sivulla ovat odotuksilla ja ilolla täyttyvää hetkien sarjaa.

Omassa tapuksessani uutena "linjurina", eli Keski-Pohjanmaan Kansanopiston tanssitaiteen linjan vastaavana opettajana, sisällä värisee ja päässä vilisee. Mikä mieletön uusi tehtävä, luovuuden samovaari, pedagoginen materia - tämä kaikki mitä edessäni onkaan!

Kokkolasta (tanssi)maailmalle lähteneenä (muuten tiesithän, että Kälviä on ollut jo tovin osa Kokkolaa?), ja nyt takaisin kirjaimellisesti metsän keskelle tulleena innostun ajatuksesta kasvaa tämän rakkaan maakunnan pienen tanssillisen kyntöauran juhtana. Saan mahdollisuuden kutsua alueelle upeita tanssin tekijöitä jakamaan taiteellis-pedagogista työtään kansanopiston opiskelijoille, jotka investoivat koko lukuvuoden tutkimiselle kehollisen taiteen merkeissä. Kansanopiston tanssilinja seisoo hienolla pohjalla, ja siitä on kiittäminen tietenkin perustajaa Pirjo Viitasta, sekä edellisiä linjureita! Kiitos Elina Hauta-aho, joka ohjeistat ja autat tässä muutoksessa.

Seuraavat kysymykset saattavat vallata mielesi potentiaalisena opiskelijana: Mitä tanssin opiskelu kokopäiväisesti oikein on? Mihin se voi johtaa? Mitä minun tarvitsee tietää tai osata voidakseni olla tanssinopiskelija? Mikä on tanssin kenttä? Voiko tanssi todella olla ammatti, ja jos tulen vaikkapa kaukaisesta maakunnasta, mitä se voisi merkitä omassa erityisessä yhteisössäni?

Kansanopistolle päätyvät opettajat puolestaan miettivät varmasti seuraavaa: Mikä on kansanopiston kokopäiväisen tanssilinjan paikka Suomen opiskelukentässä? Mitä kaikkea se oikeastaan voisi olla? Mitä jaan oppilaille, jotka ovat mahdollisella sillalla rakkaan tanssiharrastuksen ja lopulta ehkä ammattiin opiskelun välillä? Mitä jaan niille, jotka eivät ole vielä edes tienneet tanssivansa?

Kaikkiin näihin kysymyksiin saa olla yksi huojentava vastaus, ja se on "en tiedä".

Minulle taiteen tekemisen yksi lähtökohdista on aina "en tiedä", sekä siitä heijastuva uteliaisuus. Kaiken tutkimisen aloitushan on "en tiedä", vaikkakin jotain hajua saattaisi ilmoilla ollakin.

Niin kuin tämä kevään tuoma odotus, vielä tuntematonta kohti meneminen kutkuttaa ja jännittää. Pääasia tanssin opiskelussa ja sen opettamisessa on, että paikka jonka nimi on "en tiedä" ei ole pelottava. Pyrin varmistamaan linjurina, että tunnet olevasti turvassa niin opiskelijana kuin opettajana tutkimismatkallasi täällä Kälviällä. Siihen löytyy lukuisia taiteellis-pedagogisia työvälineitä, jotka ovat käytettävissämme yhteisesti.

Tulethan tänne! Odotan innolla.

Lisää blogitekstiä ja tanssilinjan uutisia tulossa pian - myös vastauksia näiden kaikkien ihanien kysymysten sekaan!

Terveisin Eleni,

1st day @workspace Kannus ;)

Kannuksen monitoimitalo thank you!