Reflexions of Identities

Mukava olla pitkästä aikaa opettamassa Kälviällä, edellisestä kerrasta on jo puoli vuotta! J

Tällä viikolla tanssilinja opiskeli yhdessä musiikkiteatterilinjalaisten kanssa. Viikon aiheena oli valmistautua ensi viikon Norjan matkaan. Opintomatka tapahtuu paikallisessa kansanopistossa Oslon lähellä. Siellä tutustumme paikalliseen kulttuuriin, ihmisiin, paikkoihin, tanssiin, musiikkiteatteriin jne. Lisäksi viikon teema on Identiteetti – erilaiset yksilöt osana yhteisöä.

Katsoimme maanantaina dokumentin postmodernin tanssintekijästä, Anna Halphrinista. 

 Hän on toiminut 1960-luvulta lähtien Pohjois-Amerikassa ja vaikuttanut lähinnä länsirannikolla. Hän työskentelee edelleen ja on yli 90-vuotias. Vierailin viime keväänä hänen luonaan ja otin osaa hänen pitämälleen tunnille. Oli upea kokemus tavata tämä tanssihistorian kirjoista tuttu hahmo livenä. Hän oli todella elinvoimaisen ja jopa ilkikurisen humoristinen tyyppi. Tunnilla toimi assistenttina apuohjaaja, joka näytti Annan pyytämät asiat mutta välillä hän loikkasi itsekin lattialle pyörimään.

Anna Halphrin on luonut vahvan uran tanssitaiteilijana muun muassa yhteisötaiteen saralla. Hän on taiteessaan tarttunut rohkeasti ajankohtaisiin poliittisiin aiheisiin kuten ihmisten väliseen rotutasa-arvoon, HIV-potilaiden oikeuksiin jne. Hänen luomiaan konsepteja on toteutettu ympäri maailmaa. Lisäksi hän on taiteellisessa työssään pureutunut terapeuttisiin aiheisiin oman sairastumisen ja paranemisprosessin myötä. Hän asuu ja toimii San Fransiscon pohjoispuolella luonnon kauniissa paikassa. Talo, jossa hän asuu ja työskentelee on hänen miehensä, maisema-arkkitehdin suunnittelema. Siellä on kaksi tanssistudiota, joista toinen on ulkona. Tässä paikassa ovat vierailleet monet tanssihistorian merkkihenkilöt. Varsinkin 70-luvulla paikka kukoisti, oli yhtenään täynnä vierailijoita ja pursusi luovaa energiaa. Edelleenkään taiteellinen toiminta ei ole menettänyt otettaan paikasta. Tällä hetkellä siellä toimii Anna Halphrinin tyttären vetämä Tamalpa Institut, jossa voi opiskella tanssi/ilmaisu opintoja, joissa painottuu terapeuttinen lähestymistapa.

 

Dokumentin pohjalta tehtävänä oli miettiä kuinka taide voi olla merkittävää yhteisössä. Ja toisaalta millaiset asiat ovat itselle yhteiskunnassa sellaisia, joiden puolesta haluaisi puhua ja toimia. Lähestyimme aihetta henkilökohtaisen tarinan kautta: Tehtävänä oli miettiä jokin tarina, tapahtuma tai aihe, joka on henkilökohtaisesti koskettanut ehkä muuttanut elämää jollain lailla. Tämä tarina tuli kiteyttää yhteen lauseeseen, jossa tiivistyi kunkin oma manifesti.

Aiheita, joiden puolesta ryhmäläiset halusivat puhua olivat muun muassa: eläinten hyvinvointi, luonnon suojelu, hyvinvointi parisuhteessa sekä sukupuolten välinen tasa-arvo.

Lopuksi askartelimme iskulauseista omat panderollit.

 

kuvat Anni Rissanen

Raija Ilon baletti tunnilla taipuillaan kovasti !!!! :)

Repetitions

Kati Raatikainen tuli tekemään meille produktion, jonka esitimme koulun auditoriossa keskiviikkona 9.12.2015. Meillä oli seitsemän päivää aikaa tehdä produktiota. 

Produktion tarkoituksena oli, että pääsemme esiintymään ja samalla tutustumaan produktion tekemiseen. Aikaa oli vähän, joten meidän piti olla tehokkaita ja keskittyneitä.

Katilla oli selvä visio produktiosta ja siitä, mitä hän siihen halusi. Saimme ennakkotehtäväksi mm. ”kiinnittää huomiota omaan keholliseen olemiseen ja liikemalleihin ihan arkitilanteissa ja tanssitunnilla”. Lähdimme työstämään produktiota oman liikehistoriamme pohjalta. Kati ohjasi ja kannusti meitä lempeästi eteenpäin koko työprosessin ajan.

Kati Raatikainen suunnitteli, ohjasi ja toteutti produktiomme Repetitions. Markku Essel vastasi produktion musiikista ja äänistä. Me tanssijat pääsimme esiintymään sekä luomaan liikemateriaalit esitykseen.

Mahtavat kaksi viikkoa ihanan työryhmän kanssa. Oli tosi mukavaa. Kiitos! <3 <3 

Rakkaudella

Marisa

                                    - Syksy etenee ja niin myös opinnot -                                             23.11.2015

         Seuraavaksi vuorossa Giorgion Convertiton 2 viikkoa.  Teimme kivoja ja erittäin luovia tehtäviä Giorgion tunneilla. Ne todella auttoivat ymmärtämään koreografian rakentamista ja sitä, ettei se ole niin kauhean iso & vaikea asia, mitä olin luullut aiemmin. Pitää vain aloittaa ja käyttää mielikuvitustaan. 

         Vaikeimpia tehtäviä olivat tehtävät, joissa piti luoda koreografiaa ilman suunnittelua - vain liikkumalla pysähtymättä ja ajattelematta sen enempää - uskokaa tai älkää se on todella vaikeaa.. Niin ja sitten tällaisen koreografian muistaminen on vielä toinen juttu.

Tällä viikolla esitimme tuotoksiamme vähän väliä, niiden ei tarvinnut eikä kuulunut olla valmiita ja se oli helpotus. Esityksissä sai myös käyttää esineitä, asusteita taikka täysin eri esiintymistilaa. Unohtamatta musiikkia, joka sai itse valita tai olla käyttämättä lainkaan. 

Paineet alkavat pikkuhiljaa näkyä väsymyksen, turhautumisen ja sairastumisien johdosta. Eteenpäin mennään siitä huolimatta ,ja tällä viikolla (vk 47) keskitytään omien soolojen kehittämiseen. Alkuviikolla lähinnä kokeilimme kukin erilaisia tyylejä ja musiikkeja. Loppuviikosta keskityimme hiomaan ja muistamaan koreografiaa, kukin omaansa. Palautteita jaettiin puolin toisin ja esityksiä myös kuvattiin. Tunnelma oli jännittynyt ja samaan aikaan innostunut. 

Sitten esityspäivään. Paikaksi valittiin äänestyksellä auditorio, koska tunnelma olisi siellä juhlallisempi kuin Antinsalissa. Kaikki esiintyjät olivat panostaneet sooloihinsa 110% ja oli makeaa nähdä kaikki laittautuneina. Onhan se ihan eri juttu, kun Antinsalin treeneissä verkkareissa ilman meikkiä. :D Esitykset menivät upeasti, oli ilo seurata niitä, sillä kaikki olivat niin hienoja ja uniikkeja. 

Näihin 2 viikkoon on mahtunut paljon kaikkea. Onkin ihanaa, että seuraavalla viikolla ei tarvitse loihtia koreografioita vaan voi vain tehdä mitä sanotaan. :D 

Tästä on hyvä jatkaa! 

Terkuin, Suvi <3

Kurssilaisena tanssilinjalla

JAZZTANSSI, BALETTI JA KEHONHUOLTO-KURSSI 2.-4.11.2015

Kolmen päivän tiiviskurssi oli kerrassaan ihana! Useamman vuoden olen haaveillut opiskelemisesta Keski-Pohjanmaan kansanopistossa ja viime vuonna viimeksi kyselin tanssilinjan opinnoista. Päätin vielä odottaa jonkin aikaa, koska neljäs poikani oli vielä niin pieni. Syksyllä ilokseni huomasin, että opistolla oli tarjolla myös tiiviskursseja. Tämä oli minulle oiva mahdollisuus kehittää itseäni ja osaamistani tanssin saralla, ilman että olen kokopäiväopiskelija.

Balettia olen tanssinut vähiten, mutta nyt tuli rutkasti uutta tietoa ja liikemateriaalia. Ensimmäinen päivä oli oikeaa shokkihoitoa tangolla ja sain tosissani tuskan hiki otsallani keskittyä, että pysyn mukana J  Toisena ja kolmantena päivänä tunsin jo itseni balleriinaksi ja kehitys oli mielestäni huikeaa.  Jazztanssissa olin enemmän mukavuusalueellani ja diagonaaliharjoitukset olivat mieleeni. Kurssi oli kaikkinensa hyvin monipuolinen ja innostava.  Kehonhuoltotunnit päivän lopuksi olivat mukavia rauhoittumisen hetkiä.

Kiitos siis ihanalle ja ammattitaitoiselle opettajalle  Jaana Kovaselle  sekä kanssatanssijoille. Oli ilo tutustua teihin kaikkiin J Joulukuun tiiviskurssille olen innolla tulossa taas mukaan!

Terkuin

Kaisu Sarkkinen , 37-vuotias kotiäiti Kalajoelta